00:00:00/ —
Kokouksessa jätetyt valtuustoaloitteet otetaan vastaan. Valtuutetulla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin yhteisistä asioista, ja aloite annetaan kirjallisena puheenjohtajalle kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen.
Valtuustoaloite on kuntalaissa säännelty keino, jolla valtuutettu voi tuoda kaupungin yhteisiä asioita valtuuston käsiteltäväksi. Jyväskylässä menettely on kirjattu hallintosäännön liitteenä olevaan kaupunginvaltuuston työjärjestykseen. Valtuutetulla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin yhteisistä asioista. Aloite annetaan kirjallisena puheenjohtajalle kokouksen aikana, kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen. Aloite voidaan antaa myös valtuustoryhmän nimissä, ja allekirjoituksiin on liitettävä nimenselvennys.
Kokouksessa aloitetta ei yleensä ratkaista heti. Käytännössä valtuusto päättää vain, mihin aloite lähetetään, ja esimerkiksi maaliskuun 2025 kokouksessa aloite lähetettiin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus valmistelee vastauksen, ja valtuusto merkitsee sen yleensä tiedoksi. Näin kävi esimerkiksi huhtikuussa 2025, kun valtuusto merkitsi hallituksen vastauksen tiedoksi ja totesi aloitteen johdosta tehdyt toimet riittäviksi. Aloitteen voi myös palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.
Aloitteiden etenemistä seurataan säännöllisesti. Työjärjestyksen 35 §:n mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo aloitteista ja ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Vuoden 2024 lopussa käsittelemättä oli 7 valtuustoaloitetta. Aloitteet kertovat, mitkä teemat puhuttavat valtuustoryhmiä. Aiheina on ollut esimerkiksi koulukiusaaminen, kännyköiden käyttö kouluissa, ilotulitushaitat ja Kaikukortti. Kuntalaiset voivat seurata aloitteita kokousten pöytäkirjoista Jyväskylän kaupungin päätöksenteon verkkopalvelussa.
No speaker statements