Nimenhuuto ja päätösvaltaisuus

Helsingin kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Siinä on 85 jäsentä eli kaupunginvaltuutettua, jotka on valittu neljän vuoden toimikaudeksi. Jokaisen kokouksen alussa käsitellään nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus. Tämä on muodollinen vaihe, mutta päätökset ovat päteviä vain, jos se on tehty oikein.

Kuntalain mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on läsnä. Helsingissä se tarkoittaa noin 57 valtuutettua, joten 81 läsnäolijaa ylittää rajan selvästi. Valtuuston työjärjestyksen mukaan nimenhuuto toimitetaan äänestyskoneella, ellei puheenjohtaja toisin ilmoita. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtajan on todettava, onko valtuusto laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen.

Jos valtuutettu ei pääse kokoukseen, tilalle kutsutaan varavaltuutettu. Varavaltuutetut valitaan kunnallisvaaleissa saman vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista. Näin puolueiden vaaleissa saama voimasuhde säilyy, vaikka joku olisi poissa.

Asia on tärkeä, koska kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus vaikuttavat kaikkien saman kokouksen päätösten pätevyyteen. Vastaavissa aiempien kokousten pöytäkirjoissa kohtaan on liitetty muutoksenhakukielto, jonka perusteena on kuntalain 136 §. Valtuuston päätösten pohjana on myös Helsingin hallintosääntö, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi viimeksi 27.5.2026. Pöytäkirjat löytyvät kaupungin päätöstietopalvelusta paatokset.hel.fi.